Olen vielä 26-vuotiaanakin huono kestämään pettymyksiä. Sitä demonstroitiin tänään, kun aamulla heräsimme odotettuun vapaapäivään jolle on suunniteltu kivaa ohjelmaa - ja lapset heräsivätkin väärällä jalalla (
ja niin sitten minäkin) ja koko päivähjelma meni uusiksi. Tällaisina hetkinä minulla menee tovi itseäni (ja hermojani) kootessa, etten vain itse heitä vettä kiukkumyllyyn ja pilaa koko päivää. Jätimme Lukan kanssa pienimmän kiukkupeikon rauhoittumaan isän kanssa kotiin ja lähdimme tuulettamaan ajatuksiamme ja frisbeetä joen varteen. Näissä sinivihreissä maisemissa ja tässä säässä ei vain voi olla pahalla tuulella!
|
Bluebells |
|
Lemmikin nimi on englanniksi 'forget me not' - älä unohda minua |
|
Stirling Castle mäen päällä vanhalta sillalta kuvattuna |
Pikkuveikkakin oli paremmalla fiiliksellä päiväunien jälkeen. Ilta on pyhitetty viisufinaalille (kiva, kun kerrankin voi katsoa lähetyksen suorana ihmisten aikaan, kiitos parin tunnin aikaeron Suomen aikaan). Uimareissulle uusi yritys huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
On ilo kuulla sinusta!