Olin jo päättänyt etten tänä vuonna tee vuosikoostetta - mutta tässä sitä ollaan. Kuvakansiota plärätessä huomasin, että ollaanhan me tänäkin vuonna ehditty yhtä ja toista tekemään ja näkemään - vaikkei se arjen tiimellyksessä aina siltä tunnu. Ensimmäisen Skotlantivuoden 2015 koostetta voi kurkata täältä.
Vuosi 2016 Skotlannissa kuvina
Tammikuussa tiedostin, että viimeinen kokonainen kalenterivuotemme Skotlannissa pyörähti käyntiin ja pohdiskelin mitä kaikkea täällä vielä olisi nähtävä ennen Suomeen muuttoa. Nautimme vajaan vuorokauden ajan lumikelistä, ja pohdiskelin poikien suomenkielen kehitystä. Sain myös uuden kameran - minkä ehkä huomaa kuvista tai sitten ei.
Helmikuussa tuskailin veronumeron kanssa, mutta sainpa hyvän syyn käväistä uuden kameran kanssa Edinburghissa. Muilta osin helmikuu kului opiskelukiireissä ja hyvin arkisesti. Kuvista näkee hyvin sään vaihtelut - lunta, sadetta, paistetta ja kaikkea siltä väliltä - sanoisin kuitenkin että kevät alkaa täällä helmikuusta.
Maaliskuussa pohdiskelin arjen outouksia Skotlannissa, avasimme puistoiluikauden ja lopun aikaa pakersin koulujuttujen parissa.
Huhtikuussa reipastuimme ja kävimme paitsi Bo'nessin junaratamuseossa, myös Stonehavenissa ja Dunnottarin linnassa, jossa keväisen kirpakka aurinko helli meitä. Kotimatkalla teimme pikapyrähdyksen Dundeehin. Nautimme Kain vanhempien vierailusta ja ihastelimme lampaita Aberfoylessa. Kävin myös ensivisiitillä kesän työharjoittelupaikassa Perthissä himppusen kauhunsekaisin fiiliksin.
Toukokuussa totuttelin työharjoitteluarkeen ja nautin arjen pienistä asioista. Kävimme äänestämässä Skotlannin parlamenttivaaleissa ja kevään ensimmäisellä piknikillä Pleanin country parkissa. Vietimme poikien synttäreitä ja ulkona tuntui jo ihan kesältä.
Kesäkuussa vietin ihanan päivän Dunkeld & Birnamissa, ja loppu kuu menikin työharjoittelun pyörteissä niin ettei millekään muulle jäänyt aikaa eikä voimia. Ehdimme kuitenkin viettää juhannusta, ja kävimme Devilla-metsässä retkellä ajankohtaan sopivan harmaassa säässä.
Heinäkuussa työharjoittelu saavutti puolivälin, ja aurinko helli joen vartta. Pojat lähtivät kesälomalle Suomeen, ja me pääsimme Kain kanssa lyhyelle breikille Fort Williamiin ja Obaniin. Parhaat muistot työharjoittelusta ovat juuri heinäkuulta - ei voi valittaa jos työpäivän ohjelmaan sisältyy lehmien bongailua ulkoilmamuseossa, linnavisiittejä tai nelivuotiaan poimima päivänkakkara.
Elokuussa käväisin viikon lomalla Suomessa, jossa pojat reippaina osallistuivat papan mökinrakennustalkoisiin. Kotiin Skotlantiin palattuamme vietimme hellepäivän farmilla ja family fun dayn Kain työpaikalla - josta en koskaan tainnut blogiin asti kirjoittaa. Suomen visiitti laukaisi myös akuutin paluumuuttobluesin - tuntui että aika loppuu kesken, eikä vuosi olisi riittävä aika kaiken sen näkemiseen ja kokemiseen mitä Skotlannissa vielä haluaisimme.
Syyskuussa työharjoitteluni viimein päättyi, ja juhlistin tätä koomailemalla ja sairastamalla pari viikkoa sohvan pohjalla. Kävimme poikien kanssa legonäyttelyssä Stirlinging keskustan Tolbooth-talossa ja ilmassa alkoi olla jo syksyn merkkejä.
Lokakuussa nautimme lähes kesäisestä päivästä Loch Levenin linnalla ja vietimme ihanat neljä päivää Suomesta saapuneiden vieraiden kanssa seikkailemalla Skotlantia ristiin rastiin. Salavihkaa syksyn keltaiset ja punaiset värit tekivät tuloaan.
Marraskuussa latasin vielä vähän akkuja rankan kesän jäljiltä, ennen kuin palasin koulun penkille lopputyön pariin. Odotin yhtä synkkää ja harmaata marraskuuta kuin viime vuonna, mutta sainkin yllättyä auringonpaisteesta ja kirpakan kylmistä aamuista. Käväisimme Edinburghissa ihailemassa kaukaa jouluvaloja - mutta joulufiilistä emme sieltä löytäneet.
Joulukuussa syksyinen paluumuuttoblues oli muuttunut jännittyneeksi odotukseksi - ehkä meidän on sittenkin ihan hyvä aika alkaa pakkailla kamoja ja palata Suomeen. Joulun vietimme Aberdeenissa rentoillen ja löysäillen, vielä viimeisiä suunnitelmia hautoen. Mitä vielä ehdittäisiin täällä näkemään ennen kuin paluu ensi kesänä häämöttää?
* * *
Vuosi 2017 on meille taas muutoksen vuosi - on aika valmistua yliopistosta, pakata tavarat ja vaihtaa maata, lasten hyvästellä skottiystävät, Leonin palata suomalaiseen päiväkotiin ja Lukan siirtyä suomalaiseen kouluun, meidän hakea töitä ja laittaa taas arjen palikat ihan uuteen järjestykseen.
Monta palloa ilmassa - jännittää, mutta vielä ainakaan ei hirvitä.