sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Kuukausi nurseryssa


3-vuotias Leon on käynyt nurserya Skotlannissa nyt kuukauden ja yhden viikon. Ennen hoitoonlähtöä Leon osasi vain muutamia randomeja englanninkielen sanoja, eikä ollut koskaan puhunut paikallisille. Hoidossa on tosi hienosti suhtauduttu siihen, että Leon vasta opettelee kielen alkeita. Veimme tätien pyynnöstä pienen listan suomenkielisiä sanoja, mutta emme ole varmoja miten, jos lainkaan listaa on käytetty. Kuitenkin jo, että sitä pyydettiin, kertoo kiinnostuksesta ja ymmärryksestä ummikkona ryhmään tulevien lasten kielenoppimisen tarpeisiin.


Päiväkoti on pieni, ja aika erilainen suomalaisiin verrattuna. Ilmaista hoitoa 3-vuotta täyttäneet saavat tuntimäärän, joka vastaa puolipäivähoitoa 5 pv/viikko, tai sumplien pari koko päivää ja yhden puolikkaan. Lapset käyvät siis hoidossa 'aamupäivävuorossa' tai 'iltapäivävuorossa', koska useimmat ovat päätyneet päivittäiseen puolipäivähoitoon. Leonkin on hoidossa arkisin puoli yhdestä siihen asti, kun Luka pääsee koulusta kolmen jälkeen.


Tilat päiväkodissa ovat vaatimattoman kokoiset, aamu- ja iltapäiväryhmät ovat molemmat aika pienet (max 30 lasta) ja aikuisia on silmämääräisesti arvioituna paljon, ainakin 4-5 koko ajan vuorossa. Kukin aikuinen ohjaa usein omaa pienryhmäänsä, mutta lapset saavat vaihtaa aktiviteetista toiseen oman mielenkiinnon mukaan, esim. legorakentelupöydästä askartelupöytään. Päiväkodilla on oma aidattu piha, jonne lapset myös siirtyvät ilmeisen vapaasti sään ja mielenkiinnon mukaan.


Puolipäiväisyyskulttuuri tarkoittaa sitä, ettei päiväkodissa tarjoilla lapsille lainkaan lämmintä ruokaa, vain ainoastaan yksi ilmainen välipala hoitopäivän aikana (hedelmiä, leipää, muroja). Lapset eivät myöskään pidä lepohetkeä hoitopäivän lyhyyden vuoksi. Kaiken kaikkiaan tästä päiväkodista on puolipäivähoidon ja joustavan ulossiirtymisen ansionsta karsittu pois siirtymävaiheet jotka suomalaisessa päiväkodissa vievät paljon aikaa ja aikuisten huomiota kun lapsia paimennetaan aamupalalle, pukemaan ulkovaatteet, takaisin sisään, lepohetkelle, välipalalle ja vielä ulos...


Kuukaudessa Leon on oppinut päiväkodin rutiinit ja kerännyt paljon sanoja passiiviseen sanavarastoonsa. Tätien mukaan hän tottelee ohjeita hyvin, vaikka ei vielä heille puhukaan englantia. Kun kysyn illalla, oliko tänään päiväkodissa 'snack time' ja söitkö 'toastien' hän tietää heti mistä on kyse - ja hassua kyllä, hän ei ymmärrä että päiväkodin toastie on ihan samaa paahtoleipää kuin meillä kotona, vaan kutsuu sitä suomeksi sanalla 'kakku'.

Seuratessani Leonin leikkejä ja juttelua Lukan kanssa kuulen toistuvasti fraaseja 'thank you' ja 'let's go' sekä selvästi isoveljeltä matkitut 'oh my goodness' ja 'what on earth' joita hän käyttää yllättävän loogisissa tilanteissa.

Bussilaulu on edelleen Leonin suosikki, ja nyt hänen kuulee itsekseen rallattelevan 'all day long', sekä tapailevan Happy birthday -laulun ja Lego-leffan Everything is awesome -biisin kertosäettä.


Ruokapöydässä kun neuvottelemme miten monta lusikallista olisi sopivaa vielä syödä, Leon laskee sekaisin suomeksi ja englanniksi, ja osaa mielestäni luetella numerot yhdestä kymmeneen sujuvammin englanniksi kuin suomeksi - ja onhan seven, eight, nine, ten nyt paljon helpompi lausua kuin niiden suomenkieliset vastineet. 

Leon nimittäin alkoi puhumaan suomeakin melko myöhään, viime tammikuussa kun hän oli 2,5 -vuotias ja muutimme Skotlantiin, hän oli vasta alkanut puhumaan lyhyitä lauseita suomeksi. Tällä hetkellä juttua tulee koko ajan ja paljon, mutta tyypillinen lause kuulostaa tältä: "Päppä menee hepekoppe-ijja pekottaajoojaan" - eli siis, ihan selvästi, Batman menee helikopterilla lepakkoluolaan. Leon välttelee l- ja r-kirjaimien lausumista, ja lisäksi lähes kaikki mahdolliset senat menevät sakaisin (kaputta = patukka jne.) Tämä tekee englannin lausumisen opettelusta varmasti vielä haastavampaa. Viime viikolla kuulin hänen kuitenkin sanovan sekä 'blue' että 'red', mutta ne kuulostivat enemmän sanoilta 'byy' ja 'ved', mutta se on sivuseikka, poika oppii enkkua!


Kuvissa Forth-jokea ja lähisiltoja viimeviikon aamusumuissa. Syksy on tähän mennessä ollut ihan mieletön - aurinkoa, lämpöä, eikä vilaustakaan kylmistä tuulenpuuskista ja rankkasateitakin vain harvakseltaan. Tätä lisää, kiitos.

2 kommenttia:

  1. Ihana kuulla, että nurseryssä on mennyt noin hyvin, ja että kielen oppiminen on lähtenyt jotakuinkin vaivatta käyntiin. Kahden kielen osaaminen äidinkielen tasolla on kyllä valtava rikkaus, ja kadehdin kaikkia kahta kieltä pienestä asti oppineita tuttujani. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihan ihmeellistä miten lapset oppivat, Lukalla meni 8 kk siihen että pystyy oman ikäisten kanssa keskustelemaan ja leikkimään täysin sujuvasti englanniksi, ei voi kuvitella että nyt aikuisena millään kykenisi samaan kielellä jota ei ole aiemmin osannut. Nähtäväksi jää olemmeko täällä niin pitkään että Leon oppii myös kirjoittamaan, mutta eiköhän mieleen jotain jää puhutustakin kielestä :)

      Poista

On ilo kuulla sinusta!