Kävimme viime viikolla Lukan opettajan luona vanhempainvartissa. Saimme kuulla, että Luka on opettajan mielestä sopeutunut hyvin luokkaan ja koulun rutiineihin. Sen sijaan vähän yllätyimme, kun hän sanoi, että Luka puhuu englantia vain luokkakavereille, mutta ei hänelle. Kuitenkin Luka lukee kotona läksykirjoja ahkerasti päivittäin ääneen ja ääntämisestä kuulee, että skotlantia on kuunneltu.
Tämän jälkeen vähän rohkaisimme Lukaa ja yks kaks sanainen arkku on auennut. Ensin koulusta tuli viestilappu, jossa kehuttiin Lukan vastanneen tunnilla ääneen matikan tehtävään. Eilen Luka sai välituntileikeissä päähänsä kuhmun (ja yllä olevan tarran paitaansa) - mutta harmia suurempi oli riemu laminoidusta ja rehtorin allekirjoittamasta sertifikaatista - Lukan edistyminen ja sopeutuminen toivat hänelle tähtioppilaan tittelin. En tiedä miten nykyään suomalaisissa kouluissa, mutta tuntuu että täällä ainakin panostetaan lasten huomioimiseen ja palkitsemiseen.
Loppuun vielä kuva läheisen leikkipuiston viereiseltä kadulta. Kuvittelen, että nämä paritalot on rakennettu suurin piirtein samoihin aikoihin. Jos olisin Suomessa, kuvittelisin myös, että niissä olisi yhtenevät ikkunat ja ovet, ehkä jopa piha-aidat. Kuvan ulkopuolelle jää näistä seuraava talo, joka on maalattu puoliksi valkoiseksi. Miksipä ei?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
On ilo kuulla sinusta!