King's seat hill

Sunnuntaina pääsimme kuin pääsimmekin ensimmäistä kertaa vaeltamaan kahdestaan Kain kanssa Skotlannissa. Aurinko vain käväisi esillä, mutta sää oli kuiva. Valitsimme kohteeksi Kuninkaan istuimen (King's seat hill) jolle olin löytänyt reittikuvauksen ja kartan. Reitti alkaa Tillicoultryn kylästä, noin 15 km päässä Stirlingistä ja 9 kilometrin ja 4,5 - 6 tunnin patikoinnin jälkeen polku päättyy Tillicoultryn naapurikylään Dollariin. Aamulla mummi tuli katsomaan lapsia, me pakattiin eväät rinkkaan ja hypättiin taksiin (sunnuntaisin Tillicoultryyn vievät bussit ovat kiven alla). 

Alkumatka taittui pääasiassa portaita pitkin ja reitti jatkui siksakkaavana kivipolkuna ylös jyrkkenevää rinettä. Matkamme ensimmäiset lampaat näimme vilistelemässä pitkin Tillicoultryn hiljaisia katuja, mutta niiden kaverit viihtyivät pilkuttamassa Ochilien heinikkoisia rinteitä.

Lampaan kallo

King's seat

Aurinko pilkahti vain hetken verran ennen kuin olimme niin korkealla että jäimme pilvien keskelle. Kuulaalla ilmalla näkymät olisivat olleet ihan eri luokkaa. Ihan King's seat hillin laella olimme hetken aikaa täysin hernerokkasumussa ja viima oli jäätänyt lammikot. Vuorenlaen cairn, eli tuo kivikasa, oli jopa vähän antiklimaattinen saavutus, etenkin kun emme voineet nähdä pilven keskeltä ympäröiviä masemia. Tuuli oli kova ja kylmä ja jatkoimme vain matkaa vuoren toista puolta alas.

Kylmä tuuli jatkui koko matkan itärinnettä laskeutuessamme, ja näimme ensimmäisen lämpäreen lunta. Kai teki pienen lumiukon. Etsimme turhaan tuulensuojaa, joten lopulta kävimme istumaan rinteelle vähän polulta sivussa. Joimme termarista kaakaota ja söimme voileipiä ja mansikoita, tavallaan matkan kohokohta tämäkin.

Dollar

Campbellin linna

Pilvistä päästyämme näimme Dollarin kylän. Laskeutuminen heinikkoista rinnettä pitkin oli joutuisampaa ja mukavampaa kuin ylöspäin kiipeäminen. Pian näimme jo Campbellin linnan, jonka luokse polku vei meidät suoraan.

Dollar Glen

Campbellin linna seisoo kallionkielekkeellä syvän kallioisen laakson keskellä (Dollar Glen). Vesi ryöppyää vuorilta korkeina ja kirkkaina vesiputouksina. Koko matkan linnalta Dollarin keskustaan kävelimme vihreää ja sammaleista joen vartta monia siltoja ja pitkospuita pitkin. Ihan mieletön paikka, jopa näin maaliskuussa kun luonto on vasta heräämässä. Tänne tulemme joskus lasten kanssa, linnan luona maasto oli helppokulkuista ja puistomaista - ja kuitenkin ihan kuin satukirjasta.

Seurasimme jokea Dollariin.

Dollarissa hyppäsimme pääsimme taksiin joka vei meidät takaisin kotiin (Soitimme kolmeen Dollarin eri taksifirmaan, joista ei vastattu. Päädyimme tilaamaan taksin Stirlingistä ja odottelimme sitä 45 minuuttia pubissa lämmitellen). Loppu hyvin, kaikki hyvin. Patikointiin meillä meni aikaa 4,5 tuntia, mistä olimme vähän yllättyneitä - kun emme ole mitään himourheilijoita ja edellisestä vaelluksestakin on aikaa.

Uusi luukku auki skottibingosta - vuori valloitettu. Mihinkäs sitä sitten seuraavaksi?