sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Kaunis marraskuu

Viime vuoden marraskuu täällä Keski-Skotlannissa oli ihan syvältä. Etenkin aikaisina työharjoitteluaamuina, jolloin kostea sankka sumu ympäröi joka puolelta ja näkyvyys pysyi nollassa monta päivää peräjälkeen. Odotinkin tätä kuuta kauhulla, mutta sainkin yllättyä - tänä vuonna olen nähnyt enemmän aurinkoa kuin sumua. Ehkä syy on siinä että arkirytmi on erilainen - herään myöhemmin, jolloin mahdollinen aamusumu on jo hälvennyt ja vietän paljon aikaa sisällä koneen ääressä sekä kotona että yliopistolla, jolloin säähän ei ehdi edes kiinnittää huomiota. Mutta osittain syy on siinä että marraskuu on ollut täällä kylmin pitkään aikaan - vuorillemme satoi ensilumikin aikaisemmin kuin viiteen vuoteen. Toki se on ehtinyt tähän mennessä jo sulaa, ja sataa uudelleen pariin otteeseen. Lauantaina lähdin kuitenkin kylmän yön jälkeen pienelle lenkille ennen kuin aurinko ehti sulattaa yöhuurteen. Etsimällä pitää etsiä vielä, mutta talvelta alkaa näyttää täälläkin.




















Siellä sitä lunta siintää, horisontissa. 

perjantai 4. marraskuuta 2016

Akut on ladattu

Blogissa on ollut hiljaista pari viikkoa - mitä olemme puuhastelleet? Totuus on, että emme juuri mitään. 




Lokakuun alussa, työharjoittelun jälkeen makasin viikon sohvalla nukkuen ja toipuen koettelemuksesta, kiitollisena siitä että olin selvinnyt loppuun asti. Toki kirjoittelin samalla harjoittelun lopputehtävää, ja kuukauden puolivälissä, tehtävän palautuspäivän jälkeen stressi sitten laukesi lopullisesti - tuoden mukanaan luonnollisesti ensin koko perheellä vuoron perää kiertäneen oksennustaudin ja heti perään kahden viikon flunssan. Flunssa vei ääneni mennessään totaalisesti, joten jouduin perumaan luennon, joka minut oli pyydetty pitämään opiskelijoille Suomen ja Skotlannin sosiaalityöstä. Harmitti, koska se olisi varmasti ollut hieno kokemus. 






Mutta oikeastaan, sairastuminen pakotti jatkamaan totaalilepoa vielä muutamalla päivällä - ja senkin jälkeen minulla oli vielä viikko lomaa ennen kuin palasin yliopistolle opintojen pariin. Tuntui tosi hyvältä, kun hetken aikaa ei ollut kiire mihinkään, ei takaraivossa painavia deadlineja ja aikaisia aamuja. Oli aikaa taas ihan vain nauttia auringonpaisteesta, syksyn väreistä ja olemisesta. Viedä Lukaa uuteen harrastukseen ja käydä puistossa. Kävellä kauppaan koko perheen kanssa. Nukkua päiväunia kissa kainalossa. Tarttua neulepuikkoihin ja katsoa hömppäleffoja. Juuri sitä mitä tarvitsin tässä kohtaa.










Tällä viikolla alkoi graduun liittyvä tutkimusmenetelmäkurssi, ja sitä myötä viimeinen iso urakka näissä opinnoissa. Tutkimusluvat saan vuoden vaihteessa, ja koko työn pitäisi olla valmiina huhtikuun puoleen väliin mennessä. Monen palikan pitää napsahtaa kohdilleen että projekti etenee ajallaan. Aikataulu on tiukka, sillä se kuulemma näyttää hyvältä CV:ssä jos voi näyttää suunnitelleensa ja toteuttaneensa tieteellisen tutkimuksen nopeassa tahdissa. Who knows, mutta alkuvuodesta tulee rankka, siitä voin lyödä vetoa.  

tiistai 18. lokakuuta 2016

Skotlantia ristiin rastiin

Viime viikolla saimme harvinaisia vieraita Suomesta, ja heidän kanssaan näimme enemmän Skotlantia kuin osasimme odottaakaan. Skotlanninvisiitti oli osalle vieraistamme ensimmäinen, joten halusimme näyttää parhaat puolet, no, kaikesta mitä Skotlannilla on tarjottavanaan. Kohteita suunnitellessamme meidän piti huomioida paitsi rajoitettu aika (4 päivää), alati vaihtuva syksyinen sää, ja myös ryhmämme koko ja kokoonpano - 8 henkeä ja ikähaitari 4-71 v. Tässäpä haastetta kerrakseen, mutta aika hyvin me onnistuimme päiväohjelmat ja reissut sumplimaan niin että kaikki pysyivät matkassa mukana. 




Näköala Wallace Monumentilta


Omilla nurkilla Stirlingissä pärjäsimme omin jaloin, henkilöautolla ja paikallisbusseilla - ja tarpeen tullen jakaannuimme pienemmiksi ryhmiksi. Päiväreissulle Edinburghiin kuljimme junalla, jonne pääsimme älyttömän edullisesti ryhmälipulla (£40.40 edestakaisin koko konkkaronkka). Perillä pääkaupungissa hyppäsimme hop on hop off -bussiin, joka vähän suolaisella hinnallaan (£78 kahdeksalta hengeltä) tarjosi meille paitsi mielettömät nähtävyydet vanhassa kaupungissa, kuljetti meitä juna-asemalta museoon ja shoppailemaan ja taas takaisin.
  





Jännin päivä oli kuitenkin sunnuntai, jolle olimme varanneet meille ihan oman pikkubussin ja oppaan, joka ajelutti meidät aamutuimaan Loch Lomondille. Reissu ei kuitenkaan huipentunut vielä siihen, sillä kuski ajelutti meitä ympäri ämpäri keski-Skotlannin Trossachs-kansallispuiston vuorimaisemia ja aina Forth Bridgelle asti, ennen kuin auringon laskiessa palasimme Stirlingiin istumalihakset hellinä mutta muistikortit pullollaan mahtavia kuvia. Tämä reissu kuskeineen päivineen kustansi noin £225, mutta oli joka pennin arvoinen kokemus - suosittelen ehdottomasti kaikille jotka Skotlannissa liikkuvat vähän isommalla porukalla.


Loch Lomond - Balmaha



Loch Katrine




















Ehkä söpöimmät burgerit ikinä.


Forth Road Bridge


Limekilns




Niin se kiertoajelun huipennus, se oli ehdottomasti Culrossin historiallinen kylä Firth of Forthin rannalla, jonne kuski meidät toi illan viimeisenä etappina. Tässä kylässä, sen kirkossa ja kaduilla on kuvattu monta Outlander-sarjan kohtausta, mm. noitaoikeudenkäynti ja yrttien keräilyä puutarhasta. Kuvissa näkyvissä, jopa 900 vuotta vanhoissa (!!) taloissa asutaan edelleen, vaikka miljöö on todellakin kuin suoraan historiallisesta elokuvasta. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka kaikille skottihistorian ystäville, vaikkei Outlanderista välittäisikään.







Auringonlaskussa jopa hiilivoimala voi näyttää hyvältä.

maanantai 3. lokakuuta 2016

Loch Leven Castle



Skotlannin syksy näytti ehdottomasti parastaan eilen sunnuntaina - auringossa +14 ja kevyttä pilveä, eli täydellinen retkipäivä. Kohteeksi valikoitui Loch Leven ja sen rannalla oleva pikkupaikka Kinross, joka itseasiassa kuuluu saman councilin alueeseen kuin Perth.






Ja mitäs muuta sitä Skotlantilaisessa järvessä olevalta pikku saarelta löytyisi kuin linna. Saarelle pääsimme moottorivenekyydillä (£14.30 kaksi aikuista ja lapsi) ihmettelemään tätä yhtä maan vanhimmista linnoista. Alla näkyvä torni on rakennettu 1300-luvulla, ja siellä on viettänyt aikaansa mm. kotiarestissa ollut Mary, Queen of Scots 1500-luvun lopulla.






Ennen kuin moottorivene palasi meitä hakemaan 45 minuuttia myöhemmin ehdimme kiertämään saaren ympäri, ihastelemaan järvimaisemaa ja bongaamaan todella kesynoloisen fasaanin.




"Tästä rannasta tulee mieleen mamman ja papan mökki Suomessa."




"Look, mum, a chicken!"






Vastarannalla Kinross House, jossa Wikipedian mukaan asuu englantilainen liikemies perheineen neljän puutarhurin ja kahden talosta huolehtivan työntekijän kanssa.








Linnakäynnin jälkeen oli vielä aikaa kävellä Kinrossin highstreetille etsimään purtavaa. Siitä nautin täällä, että kokemuksien ja täällä asumisen myötä on tullut luottamusta pieniin paikalliskuppiloihin joihin ei ehkä turistina vieraassa paikassa tulisi mentyä. Tähän mennessä olemme kuitenkin onnistuneet valikoimaan vain liikuttavan sympaattisia, ja edullista, maukasta ja simppeliä ruokaa tarjoavia kahviloita joissa poikkeuksetta on myös ollut tosi lämmin palvelu - ja niin myös tällä kertaa Kinrossissa.










Ruska puuttuu mutta pihlajanmarjoja löytyy.