Viime vuoden marraskuu täällä Keski-Skotlannissa oli ihan syvältä. Etenkin aikaisina työharjoitteluaamuina, jolloin kostea sankka sumu ympäröi joka puolelta ja näkyvyys pysyi nollassa monta päivää peräjälkeen. Odotinkin tätä kuuta kauhulla, mutta sainkin yllättyä - tänä vuonna olen nähnyt enemmän aurinkoa kuin sumua. Ehkä syy on siinä että arkirytmi on erilainen - herään myöhemmin, jolloin mahdollinen aamusumu on jo hälvennyt ja vietän paljon aikaa sisällä koneen ääressä sekä kotona että yliopistolla, jolloin säähän ei ehdi edes kiinnittää huomiota. Mutta osittain syy on siinä että marraskuu on ollut täällä kylmin pitkään aikaan - vuorillemme satoi ensilumikin aikaisemmin kuin viiteen vuoteen. Toki se on ehtinyt tähän mennessä jo sulaa, ja sataa uudelleen pariin otteeseen. Lauantaina lähdin kuitenkin kylmän yön jälkeen pienelle lenkille ennen kuin aurinko ehti sulattaa yöhuurteen. Etsimällä pitää etsiä vielä, mutta talvelta alkaa näyttää täälläkin.
Siellä sitä lunta siintää, horisontissa.
Jenni, pistin sulle meseen viestiä, tsekkaatko :-)
VastaaPoista