Aika on taas lennähtänyt. Huomasin sen siitä, että lapsilla on loma - ja vastahan oli vuoden vaihde. Mutta täällä on jo kevät - ainakin jos pajuilta kysytään. Yliopistolla näin jo lumikelloja (snowdrops), ihania pieniä valkoisia kukkia, jotka tunkevat kylmästä maasta ja läikittävät viheralueita kuin pienet lumilämpäreet.
Lapsilla on lomaviikko - minulla ja Kailla ei. Loman sijaan opiskeluarki on imaissut minut ihan täysin. Kurssit ovat nyt täydessä vauhdissa ja tahti on kova. Viime keväänä kävimme kolme kurssia peräkkäin. Tänä keväänä teemme myös kolme kurssia - mutta yhtä aikaa. Päässä pyörivät kriminologia, lastensuojelu ja vammaistyö yhtä kyytiä. Kaikkien kurssien lopputehtävät (yksi esitelmä, kaksi esseetä ja yksi suullinen tentti (!)) on suoritettava huhtikuun alkuun mennessä - eli tosiaan kiirettä riittää.
Olemme tämän viikon yrittäneet tasapainoilla työ/opiskeluarjen ja lasten loman välillä. Ei kaikkien lomien tarvitse olla menemistä sinne ja tänne - tällä kertaa se ei olisi mahdollista vaikka haluaisimmekin. Joskus kirjastossa ja kahvilassa kaakaolla käynti riittää. Seuraava loma, huhtikuun spring break, siintää jo horisontissa.
Nyt revimme riemua pienistä asioista. Kuten vaikka tuosta hienosta sinisestä matkamukista johon viimein investoin (ja säästän noin punnan päivässä teetä yliopistolla lipittäessäni) ja kauniista uudesta muistikirjasta, johon olen innostuneena alkanut luonnostelemaan ajatuksiani lopputyöstäni. Sen deadline on vuoden päästä huhtikuussa, mutta meillä alkoi jo nyt (kaikkien muiden kurssien lisäksi) sitä aihevalintaa ja tiedonkeruuta käsittelevä opintojakso. Sormia jo syyhyttää - tykkäsin tehdä edellistä opinnäytetyötä, ja vaikka tällä kertaa teen sen yksin, englanniksi ja korkeammalla akateemisella tasolla, odotan mielenkiinnolla miten työ tulee etenemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
On ilo kuulla sinusta!