torstai 24. syyskuuta 2015

Työharjoittelu etenee

Olen ollut työharjoittelussa jo kohta kuukauden. Tässä sekalaisia huomioita ja kuvia lähinnä työmatkan varrelta. Falkirk on vähän vajaan tunnin matkan päässä Stirlingissä, ja bussi huristelee monen pienen suloisen kylän läpi ja halkoo osan matkaa maaseudulla. Mikään ei piristä aamua niin kuin bussin täyttävä lannan tuoksu ja ikkunoiden takana vilistävät lehmät, lampaat ja hevoset (en ole missään muuten ikinä koskaan elämässäni nähnyt niin paljon maatilaneläimiä auton ikkunasta kuin Skotlannissa).  




Tältä näytti bussin ikkunasta yhtenä aamuna kello ysin jälkeen, puolimatkassa työharjoitteluun, kun bussin moottori sanoi pum ja savun haju täytti matkustamon. Saimme onneksi odotella bussissa kunnes seuraava linjuri nappasi meidät kyytiin, enkä edes myöhästynyt.


Tässä kuvassa oikealla ylhäällä on mm. Stirlingin linna, mutta siitä ei sumulta näe varjoakaan.

Ihan toisena aamuna pääsin kokemaan ensimmäistä kertaa oikean elokuvista tutun aamuisen hernerokkasumun, niin tiheän, että sen tunsi ihan pisaroina kasvoilla. Ihme kyllä, sumu hälveni puolessa tunnissa ja loppupäivän paistoi aurinko melkein pilvettömältä taivaalta aina iltaan asti.



Yhtenä iltapäivänä Ochileille oli käynyt sama kuin satumaailma Fantasialle Never Ending Story -tarinassa, tai näytti ainakin kovasti siltä, että Nothing oli ne nielaissut. 



Vielä sääilmiöitä, tässä skotlantilainen syyspäivä: paistaa ja sataa, ja käytössä ovat sekä sateenvarjo, että aurinkolasit. Syksyn värit ovat myös hiipineet kaupunkiin. Parhaimman väriset vaahterat tähän mennessä olen bongannut Tescon parkkipaikalta ja keskustan parkkitalon pihalta, jonka ohi bussi huristaa joka aamu (ei kovin kuvauksellisia kohteita).



Tässä on meidän toimiston keittiön teetaivas - kaikki kaikkien käytössä, firman piikkiin. Makuina perinteisten mustan teen (tuo suuri sininen laatikko taustalla) ja vihreän teen lisäksi vaikkapa mansikka-mango, granaattiomena, ananas-greippi, kamomilla-hunaja, inkivääri ja mitä näitä nyt on.



Ei-natiivi kielitaitoni on käynyt ilmi työharjoittelussa useaan otteeseen. Tutustumiskäynnillä mielenterveystoimistoon istuin odotushuoneessa vartomassa työntekijää, joka ottaisi minut vastaan ja esittelisi paikkoja. Ovenrakoon tuli nainen, joka mumisi s-kirjaimella alkavan sanan. Sen sijaan että olisin reippaasti pyytänyt häntä toistamaan, halusin ymmärtää, että hän kysyi olenko student. Vastasin myöntävästi, ja nainen johdatti minut käytäviä pitkin, niin monesta ovesta läpi että menin laskuista sekaisin ja portaita yläkertaan pieneen vastaanottohuoneeseen. Nainen esitteli itsensä, ja vastasin omalla nimelläni, kuten tapoihin kuuluu. Nainen katsoi kummissaan minua ja sitten papereitaan. "No, your name is Sarah", hän vastasi. Pudistin päätäni ja toistin nimeni selittäen, että olen opiskelija tutustumiskäynnillä. Työntekijä teki rehellisen face palmin ja totesi itsekseen "I brought up the wrong person!" Pyytelin kamalasti anteeksi väärinymmärrystä, ja nainen saattoi minut kaikkien ovien ja käytävien läpi takaisin odotusaulaan, josta oikea ihminen tulikin minut pian noutamaan.



Toisella tutustumiskäynnillä sosiaalitoimistoon kerroin keissistä jonka parissa työskentelin - nuoresta miehestä jolla on vasta diagnosoitu autismin kirjon oireyhtymä ja joka on jättänyt yläasteen kesken pari vuotta takaperin. Työntekijä tuijotti minua suurin piirtein suu auki 'A 70-year-old who's just been diagnosed with an ASD as is still in high school?!' Niin, kyllä seventeen voi minun suustani kuullostaa seventyltä.



Opin myöskin koko ajan uusia skottilaisia ilmauksia. Viimeisimpänä the noo [thö nyy], mikä tarkoittaa 'juuri nyt', ja jota käytetään vaikkapa vastauksena kysymykseen 'milloin olet lähdössä?' (I'm goin' the noo) tai lauseessa 'minulla on se nyt mukana' (I've go' it with me the noo). 

Tämä ihana pieni paikka on Larbertissa. Taimpana junasilta, sitten pieni yksikaistainen kävely/autosilta ja silta, jolla seisoin kuvaa ottamassa, on iso kaksikaistainen autosilta + kävelytie. Harmi etten muistanut ottaa kunnon kameraa kotoa mukaan, vaan joudun tyytymään huonosti valottuneisiin kännykkänäpsyihin.

Toinen paikallinen ilmaus tuli esille kun kuuntelin keskustelua asiakkaan ja työntekijän välillä. Puheenaiheena oli doctor's line, joka oli running out, eli loppumassa. Keskustelussa mainittiin apteekki, puhelinsoitto, ja kirjeen saaminen. Mitä luulet, mitä asiakas oli yrittänyt tehdä?

a) uusia reseptiä
b) uusia sairaslomaa
c) saada lisää lääkkeitä




Vastaus: b) uusia sairaslomaa. Line ei tässä yhteydessä tarkoita puhelinlinjaa, eikä sillä ole tuon taivaallista tekemistä lääkkeiden eikä reseptien kanssa, vaan se tarkoittaa sitä riviä tekstiä, jonka lääkäri raapustaa paperille todeten henkilön työkyvyttömyyden. Ajatella, että jouduin käyttämään ulkomaalaiskorttini ja pyytämään selitystä työkavereilta, sanakirja oli ihan hukassa tämän kanssa.

2 kommenttia:

  1. Näitähän sattuu ja varmaankin Skotlannissa vaikka kuinka. Olen aina kuvitellut osaavani englantia hyvin ja pärjäänhän minä reissuilla mainiosti. Vaan, kun kuvittelen, että pitäisi olla jostain tämänkaltaisesta kuvailemastasi asiasta ihan satavarma, niin sepä ei olekaan niin itsestään selvää. Skottimurre on ajoittain sellaista, että saattaa kaikki kadota matkan varrelle, kuten meille kävi Glasgowissa yhdessä taksissa - ihan oikeasti emme ymmärtäneet yhtään mitään taksikuskin puheesta. Tsemppiä sinulle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, skottimurre on sekä haastavaa, että mielenkiintoista. Kiva on huomata kun taas oppii jonkin pienen uuden murusen, mutta samalla on välillä ahdistavankin tietoinen siitä miten turisti täällä on vielä 9 kk jälkeenkin :)

      Poista

On ilo kuulla sinusta!