Tunne, että pitäisi tehdä kauheasti kaikkea - ja samaan aikaan mitään ei voi tehdä koska pitää odottaa, on ehkä mikä parhaiten kuvaa fiiliksiäni toukokuun jälkeen ja edelleen varmaan tuonne jouluun asti. Jos jokin kehittyy, niin keskeneräisyyden sietokyky!
Listasin vähän, mitä meillä on tässä työn alla:
- nykyisen asunnon myynti - odotetaan että joku ihana perhe tämän meidän luukun ottaisi omakseen.
- uuden asunnon etsiminen - odotetaan että käydään marraskuun lopussa Kain kanssa Stirlingissä.
Tavarat
- huonekalujen myyminen - niin paljon on jo myyty, että nyt enää odotetaan että voidaan myydä välttämättömimmätkin.
- harvojen ja valittujen tavaroiden säilyttäminen - odotetaan sitä kaunista päivää kun on aikaa kärrätä näitä varastoon.
- vielä harvempien ja valitumpien tavaroiden siirtäminen Stirlingiin - tämäkin odottaa sitä marraskuun Skotlannin matkaa ja tietenkin sitä varsinaista muuttoa.
Raha-asiat
- Kelan opintoetuuksien hakeminen - odottaa yliopiston varmistuskirjettä.
- Suomen vakuutuksien lopettaminen - odottaa oikeaa ajankohtaa, eli joulukuuta. Ehtiihän tässä vielä parissa kuukaudessa vaikka sairastaa...
Sata sekalaista asiaa, kuten
- Selvitettävä mitä meidän tehtävä ensimmäisenä muuton jälkeen (lasten hoito- ja koulupaikat, oikeudet paikallisiin etuuksiin, kuten lapsilisään) - Olen jo googlannut sormeni maitohapoille ja olen kaikkien benefitsien ja school enrolmenttejen kanssa niin solmussa, että odotan suosiolla että käymme itse Stirlingissä kysymässä vinkkiä eteenpäin.
Miten siitä odottavan ajasta sanottiinkaan...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
On ilo kuulla sinusta!