Tässä pari kuvaa tältä viikolta, pakkasin Leonin rattaisiin ja lähdimme keskustaan hoitelemaan asioita. Yksi tehtävä listalla oli löytää ystävälle lahja ja kortti ja postittaa ne. Aiemmasta oppineena etsin kotoa maalarinteipin ja kynän mukaan, ja kirjoitin osoitekortin valmiiksi.
Lahjan ja kortin löydettyäni parkkeerasimme kahvilaan, jotta pääsin pöydän ääreen kirjoittamaan korttiin tervehdykset. Leon tilasi poliittisesti epäkorrektisti nimetyn gypsy creamin - ison kauratäytekeksin. Keksi maistui hyvin, kuten vikkelistä sormista huomaa.
Postitoimiston alakerrassa tarkistin laukkuni - olinkin unohtanut sen teippirullan kotiin, joten ostin uuden. Yläkerrasta ostin kuplakuoren, teippasin siihen kotona kirjoittamani osoitelapun, lahja ja kortti sisälle ja niin kuori lähti matkaan.
Edelleen operaatio tuntuu monimutkaiselta. Täällä ei vain "kipaista postiin". Mutta ehkä tähänkin tottuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
On ilo kuulla sinusta!