Sarjassamme sekalaisia arkijuttuja: Sain yhtenä päivänä vaihtorahana kolme vitosta. Kolme erilaista vitosta. Koska tietenkin Skotlannissa on omat setelit, ja Englannissa omat. Mutta sitä en tiedä, miten on mahdollista että Skotlannissa eri pankeilla on omat setelit. Kaikki käypää valuuttaa (tällä puolella rajaa. Englannin puolella skottiseteleitä voi käyttää takan sytykkeinä, koska monetkaan liikkeet ei niitä kuulemma ota vastaan).
Olin saada postitoimistossa hermoromahduksen toissapäivänä. Olen ottanut tähän asti itsestäänselvyytenä Suomen postin hyvän (!) palvelun. Postista saa paketointimateriaalit, ja siellä on pöytä jonka ääressä paketoida ja kirjoittaa osoitetiedot, siinä on pakettikortit, kynä, sakset, teippiä ja roskis ihan käden ulottuvilla. Ja tiskillä sitten voi maksaa sen laatikon tai kuplakuoren minkä on juuri käyttänyt, samalla kun lähettää paketin. Täällä? Postitoimiston alakerrassa on WHSmith - paikallinen r-kiska & suomalainen kirjakauppa -fuusio: suklaapatukat, sanomalehdet, funktiolaskimet ja kopiopaperi samassa hyllyssä. Sieltä saa kirjekuoret, postikortit ja postimerkkejä. Liikkeen yläkerrassa on 'postitoimisto' - eli postin ja kirjakaupan yhdistelmä - siellä ovat pahvilaatikot, paketointiteipit, kirjoja ja postitiskit.
Missio: lähettää ruisleipäpaketti kaverille Englantiin. Mukana: leipäpaketti. Ajatus: ostaa laatikko ja postikortti, kirjoittaa pienet terveiset ja laittaa paketti matkaan.
Todellisuus: Suuntasin yläkerran postitoimistoon. Löysin laatikon (itse koottava, muovikääreessä). Löysin osoitekortteja (maksettava erikseen). Maksoin ne yläkerran WHSmith kassalle. Etsin pöytää - turhaan. Löysin syrjäisen nurkan (poissa myyjän silmien alta) jossa revin laatikon muovikääreestä (roskat omaan laukkuun), kokoan laatikon, leipä laatikkoon. Ai niin se postikortti. Niitä myydään vain alakerrassa - olkoot. Onneksi laatikko on itsekiinnittyvä, unohdin ostaa teippiä. Pakettikorttiin osoite - oho, se ei olekaan tarrallinen. Argh. Jonotan postitiskille muka tyhmänä irrallisen osoitekortin kanssa. "Eikö sinulla ole teippiä?" kysyy virjailija. Hymyilen käytäntöjä tuntemattoman ulkomaalaisen hymyä. "Joo ei." Virkailija sujauttaa suojalasin alitse pienen ja ryppyisen rullan teippiä jossa lukee "HAPPY BIRTHDAY" kaikissa sateenkaaren väreissä. Tilanne oli niin absurdi että melkein nauroin ääneen, mutta maltoin onneksi odottaa kotiin asti, kun pääsin kertomaan seikkailustani Kaitsulle.
Toivottavasti paketti päätyy ehjänä perille. Me nautitaan auringosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
On ilo kuulla sinusta!